Morsiamen valmistautuminen

Hääpäivä alkoi morsiamen osalta klo 6.30, kun herätyskello hotelli Yöpuun sviitissä pärähti soimaan. Seitsemän jälkeen suuntasin alakertaan aamupalalle, jonka jälkeen hain loput hääkukat Mestarin Kukasta.

Kuvat Jaakko Sorvisto

marjo-paulus-väri-2048px-1marjo-paulus-galleria-2Sulhasen sisko saapui hotellille yhdeksän maissa, ja aloitimme hääkampauksen teolla. Hiuslakassa ei ainakaan säästelty. Pidin kampauksestani todella paljon ja siitä tuli juuri sellainen kuin olin toivonutkin. Kampauksen jälkeen oli aika aloittaa naaman pakkelointi. Oli ihanaa pitää välillä silmiä kiinni – tässä vaiheessa oli vielä pieni väsy. Toinen kaasoni ei tullutkaan vielä perjantaina Jyväskylään, joten hän saapui hotellille noin kymmenen aikaan oman kampaajansa jälkeen.marjo-paulus-väri-2048px-41marjo-paulus-väri-2048px-80marjo-paulus-väri-2048px-90marjo-paulus-väri-2048px-76Kun morsiamen hiukset ja meikki oli saatu kuntoon, sulhon sisko siirtyi alakertaan fiksaamaan sulhoa. Yritin syödä tässä välissä kunnollisen lounaan mutta haaveeksi jäi. Kaaso yritti syöttää smoothieta ja karkkia, jotta saisin edes jostain energiaa. Vilkuilimme kelloa ja päätimme alkaa pukeutumaan noin puoli yhden aikaan. Aivan alkajaisiksi huljuttelin jalkani kylmällä vedellä, jotta saisin alla olevat kaunokaiset sujautettua vaivattomasti töppösiin. Aamupäivä sattui nimittäin olemaan hyvin lämmin.marjo-paulus-väri-2048px-19Kun olin saanut kengät jalkaan, oli aika sujahtaa mekon sisään. Kuten näette, mekon suunnitelmat muuttuivat muutamaan otteeseen matkan varrella. Heidi teki alkuvuodesta omaan mallistoonsa Gabriela-mekon, johon ihastuin välittömästi ja olisin voinut ostaa sen sellaisenaan. Olin kuitenkin tilannut jo oman pitsini, joten teimme Gabrielasta oman versiomme erilaisella pitsillä ja näyttävämmällä laahuksella. Rakastan tuota mekkoa ❤marjo-paulus-väri-2048px-45marjo-paulus-bw-2048px-114marjo-paulus-bw-2048px-115marjo-paulus-bw-2048px-123Kaaso auttoi mekon päälleni ja sulhon sisko tuli asettelemaan hunnun oikealle paikalleen. Tässä vaiheessa piti valita, laitanko helmikorvakorut vai näyttävämmät korvakorut, jotka olin alun perin ajatellut laittavani. Päädyin kuitenkin viime hetkillä valitsemaan klassiset korut. Valmista tuli! Otimme muutamia potrettikuvia täydellisen hääkimppuni kanssa, jossa oli david austin -ruusua, daaliaa, tavallista ruusua ja tertturuusua. Heti tämän jälkeen oli jo riennettävä ottamaan first look -kuvia hotellin portaikkoon, jossa sulho odotteli. Ennen first look -kuvien esittelyä käydään vielä läpi sulhasen valmistautuminen.marjo-paulus-väri-2048px-134marjo-paulus-galleria-29marjo-paulus-väri-2048px-135Häämekko, huntu ja kimpun nauhat: Heidi Tuisku/ Ateljé Tuhkimotarina

Hääkengät: Betsey Johnson

Korvakorut: Kalevala Koru/ Lumpeenkukkia

Hääkimppu: Mestarin Kukka/ Niina

Mainokset

Shoe Love

Lähes kaksi kuukautta niitä joutui odottelemaan, mutta eilen sain hääkenkäni vihdoinkin postista. Tilasin kengät Jenkeistä Dillardsilta, ja heidän puoleltaan toimitus sujui niin kuin pitikin. Ongelmat alkoivat Suomen puolella, kun en koskaan saanut kenkien saapumisilmoitusta. Löysin paketin lopulta tullista ja tein tulliselvityksen kuumottavat kolme päivää myöhässä. Selvityksen tekoon on 20 päivää aikaa saapumisesta, joten pieni pelko oli siitä, että tulli ehtii lähettää paketin takaisin lähettäjälle. Seurantapalvelusta näkyi kuitenkin, että lähetys oli rekisteröity selvitykseni jälkeen, joten siitä ei olisi pitänyt mennä kuin pari päivää kenkien saapumiseen lähipostiin. Viikon odoteltuani otin yhteyttä postiin ja kyselin, josko pakettini olisi saapunut. No, olihan se, saapumisilmoitus vain laahasi jossain perässä. Voihan posti taas. Tässä ne nyt kuitenkin ovat, hätäisesti hämärässä kuvattuna:

img_6973img_6970img_6974

Kyseessä on Blue by Betsey Johnson Stela -malli, jossa on kivasti blingiä, vaikka yleensä en ihan tällaisesta kimalluksen määrästä pidä. Jokin näissä kuitenkin ihastutti niin paljon, että ne oli pakko saada hääkengiksi. Monien muiden tapaan otan itsekin toisiksi kengiksi jotkin matalat kengät, joilla jaksaa tanssia. Kaapista löytyisi valmiiksi valkoiset kapeakärkiset balleriinat, jotka voisivat aivan hyvin toimittaa tanssikenkien virkaa. Vaikka vanhojen tansseista on jo yhdeksän vuotta aikaa, muistan edelleen sen tuskan, kun tanssahtelin kahdet tanssit saman päivän aikana korkokengät jalassa. Ei enää ikinä.

Yksi asia on nyt taas vedetty yli listalta, ja seuraavaksi etsitään morsiamelle korvakorut ja sulholle puolestaan puku ja kengät. Tavaroista ja koristeista tarvitseekin sitten enää ostaa oikeastaan vain vihkisormukset, kynttilät juhlapaikalle ja muutamia kippoja kukille. Tiedän kyllä melkein, että joku viime hetken paniikkiostos hääviikolle varmasti jää, mutta yritän välttää sitä kaikin mahdollisin keinoin. Hääkakun koristeet, vieraskirjaviritelmä ja muuta rekvisiittaa on ollut tallessa kaapin perukoilla jo pitkän aikaa.

Miten muiden häävalmistelut sujuvat? 🙂